”Kun Yhdysvallat pidättää johtajan – kuka on diktaattori ja kuka uhka?”

Panaman diktaattorin Manuel Noriegan pidätys (1990) Julkaisupäivä (alkuperäinen): 3. tammikuuta 1990 Taustaa ja hyväksyntä Manuel Antonio Noriega, Panaman diktaattori ja armeijan komentaja, oli 1980-luvulla hallinnut maata tiukasti ja represiivisesti. Pitkään Hän toimi myös Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen yhteistyökumppanina, mutta suhde romahti, kun Noriegan väitettiin tukeneen huume- ja rikosverkostoja ja manipuloinneen presidentinvaaleja. Useita syytteitä Noriegasta nostettiin Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuimissa vuonna 1988 mm. huumeiden salakuljetuksesta ja rahanpesusta.

� Noriegan annuloidessa presidentinvaalien tuloksen ja kieltäydyttyä eroamasta, Panaman yleiskokous julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan. Tämän ja muiden yhteenottojen jälkeen Yhdysvaltain presidentti George H.W. Bush hyväksyi hyökkäyksen Panamaan, nimeltään Operation Just Cause, virallisesti perustellen sen tarpeella suojella amerikkalaisia ja estää huumetransitia. � Pidätys ja toteutus Operaatio alkoi 20. joulukuuta 1989, kun yli 27 000 amerikkalaista sotilasta laskeutui Panamaan. Noriegan joukot kukistuivat nopeasti, ja Noriega itse vetäytyi Vatikaanin diplomaattiseen lähetystöön, jossa hän pysyi useita päiviä. Lopulta hän antautui 3. tammikuuta 1990 ja luovutettiin Yhdysvaltojen Drug Enforcement Administrationille (DEA), joka siirsi hänet oikeuteen Floridassa. Noriega tuomittiin 40 vuodeksi vankeuteen huume- ja rikosyhteyksistä. � Kansainvälinen ja mediahuomio Voimakas USA:n joukkojen hyökkäys ja Noriegan pidätys herättivät myös laajaa kansainvälistä kritiikkiä. Monet oikeusoppineet, YK ja Euroopan parlamentti kommentoivat, että hyökkäys loukkasi kansainvälistä oikeutta ja Panaman suvereniteettia. Silti Yhdysvallat perusteli toimiaan huumeiden vastaisella taistelulla ja demokratian palauttamisella Panama Cityyn. � Positiiviset vaikutukset Panaman pitkäaikaisena diktaattorina Noriega oli tunnettu korruptiosta, vaalien väärentämisestä ja ihmisoikeusrikkomuksista. Hänen poistumisensa johti moniin muutoksiin: Demokratian vahvistuminen, kun demokratiaa tukeneita johtajia nousi valtaan. Panaman oikeuslaitoksen ja poliittisen järjestelmän reformit, jotka vaikuttivat maan poliittisesti avoimempaan suuntaan. Vakauttava vaikutus pitkään jatkuneeseen poliittiseen kaaokseen. Näistä positiivisista seurauksista on keskusteltu laajalti: vaikka interventio oli kiistanalainen, jälkivaikutukset liittyivät Panaman poliittisen järjestelmän avautumiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön oikeusvaltioperiaatteen tiimoilta. � Median kehystys — Noriegan pidätys Vasemmistolainen / valtamedia: Narroi usein tapahtuman Yhdysvaltain interventioksi ilman kansainvälisen lain hyväksyntää. Kritiikki kansainvälisestä oikeudesta ja Panaman suvereniteetin loukkaamisesta. Fox, Epoch Times, Gateway Pundit: Korostivat Noriegan rikollista taustaa, huumekauppaa ja vaalien manipulointia. Moni konservatiivinen media esitti pidätyksen tarpeellisena, koska Noriegasta muodostui uhka sekä alueelliselle turvallisuudelle että huumeiden vastaiselle taistelulle. Nicolás Maduron pidätys (2026) Julkaisupäivä (alkuperäinen): 5. tammikuuta 2026 Taustaa ja pidätyksen oikeudellinen perusta Vuonna 2026 Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja hänen puolisonsa Cilia Flores pidätettiin ja kuljetettiin Yhdysvaltoihin, missä heidän katsotaan vastaavan vakavista rikossyytteistä. Hänet on syytetty huumekauppaan liittyvistä rikoksista, narco-terrorismista ja laajasta kansainvälisestä rikollisuudesta, joiden perusteella grand jury-syyte nostettiin Yhdysvalloissa jo aiemmin. � Pidätys ja operaatio Amerikkalaisen sotilasoperaation kerrotaan käynnistyneen 3. tammikuuta 2026, kun Yhdysvaltojen joukot valtasivat Caracasin alueen, sieppasivat Maduron kotioloistaan ja kuljettivat hänet New Yorkiin. Tuomioistuin käsitteli tapausta Manhattanin liittovaltion tuomioistuimessa, jossa Maduro ja vaimonsa kieltäytyivät syyllisyydestä ja vakuuttivat, että heidän sieppauksensa on laiton valtiojenvälinen rikos — jopa kuvaillen sen punaamiseksi tai kidnappaukseksi. � Oikeudellinen kehys ja kiistat Yhdysvallat on puolustanut pidätystä sillä, että Maduro on karttanut lain edessä maailmalla ja että syytteet liittyvät Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen ja huumetransitioon. Kuitenkin kansainväliset oikeudelliset asiantuntijat ja valtioiden yhteisöt ovat huomauttaneet, että tilanne rikkoo kansainvälisiä normeja ilman Venezualan hallinnon suostumusta tai YK:n turvaneuvoston päätöstä. � Positiivisia vaikutuksia — näkökulmia Maduron pidätys itsessään vaikuttaa joihinkin tapahtumiin positiivisesti: Vapaaksi päässeet vankilasta espanjalaiset ja muut poliittiset vangit saivat mahdollisuuden palata elämäänsä. � Useat opposition johtajat ja Venezuelan kansalaiset ovat ilmaisivat toiveensa siitä, että tämä voi laukaista uudistuksia Venezuelassa ja heikentää korruptoitunutta hallintoa. Median kehystys — Maduro vs Noriega Vasemmistolainen / valtamedia (Reuters, AP, YLE, BBC): Usein korostaa kansainvälisen oikeuden ja suvereniteetin rikkomista. Käyttää tapahtumasta sanamuotoja kuten “kiinniotettu”, “ostoikeudenkäyntiä odottava pidätys” ja “kiistat oikeudesta”. Otsikoissa painotetaan myös humanitaarisia riskejä ja geopoliittisia seurauksia. Fox, Epoch Times, Gateway Pundit (konservatiivinen media): Näkee pidätyksen lääninoikeutettuna oikeusmurtojen torjuntana. Korostaa rikollisuuden kitkemisen ja reaktion legitimiteetin puolustamista, samoin kuin Maduron hallinnon ihmisoikeusloukkauksia. Joidenkin konservatiivilähteiden mukaan kyseessä on ”tarpeellinen askel demokraattisen vastuun suuntaan”. kurjoittanut: Aksu Operaatiokeskus/Aksu

Median kehystämisestä Yhdysvaltain presidenttien iskujen uutisoinnissa

Vertailuanalyysi 1. Ydinhavainto Valtavirran media (Reuters, AP, CNN, BBC) ja suomalaiset mediat (YLE, HS) kehystävät usein samoja Yhdysvaltojen sotilaallisia toimia eri tavoin presidentistä riippuen. Kyse ei ole neutraalista raportoinnista vaan institutionaalisesta kehystämisestä, joka tukee niin sanottua ”sääntöpohjaista järjestystä” ja suhtautuu kriittisesti sitä haastaviin toimijoihin, kuten Donald Trumpiin. Konservatiiviset mediat (Fox News, Epoch Times) puolestaan nimeävät tämän vinouman avoimesti ja tuovat sen näkyväksi. 2. Obama – Syyrian iskut (2013–2016) Reutersin ja AP:n kehys: Iskuista käytetään ilmaisuja kuten ”valtuutetut ilmaiskut”, ”kohdennetut iskut”, ”siviilien suojelemiseksi”, ”rajoitettu sotilaallinen operaatio” ja ”kansainväliset normit”. Iskut esitetään vastuullisina, pakotettuina ja moraalisesti perusteltuina. Sanoja kuten ”sota” tai ”laiton” ei korosteta. Suomalainen media (YLE, HS): ”Yhdysvallat teki täsmäiskuja”, ”Obama antoi luvan ilmaiskuille”, ”tarkoituksena estää humanitaarinen katastrofi”. Kehys: Toimija (USA/Obama) esitetään rationaalisena ja harkitsevana. Väkivalta kuvataan hallittuna ja perusteltuna. 3. Trump – Syyrian iskut (2017–2018) Reutersin ja AP:n kehys: Ilmaukset muuttuvat: ”Trump määräsi iskut”, ”väitetyn kemiallisen iskun jälkeen”, ”ilman kongressin hyväksyntää”, ”eskalaation riski”, ”kriitikot sanovat”. Iskut kehystetään impulsiivisina ja riskialttiina. Epäily ja kritiikki tuodaan näkyvästi mukaan, vaikka sotilaallinen teko on samankaltainen kuin Obaman aikana. Suomalainen media: ”Trump määräsi iskut”, ”Trump toimi yksin”, ”Trumpin päätös jakaa mielipiteitä”. Kehys: Toimija (Trump) esitetään ennalta-arvaamattomana. Väkivalta kuvataan mahdollisesti vaarallisena.

4. Biden – Iskut Irakissa ja Syyriassa (2021–2024) Reutersin ja AP:n kehys: Käytössä ovat ilmaukset kuten ”vastaiskut”, ”puolustuksellinen toiminta”, ”Yhdysvaltain henkilöstön suojelemiseksi”, ”suhteutettu vastaus”. Iskut esitetään harkittuina ja puolustuksellisina. Suomalainen media: ”Yhdysvallat vastasi iskuihin”, ”Bidenin hallinto korostaa toimien puolustuksellisuutta”. Kehys: Toimijana on hallinto, ei yksilö. Väkivalta normalisoidaan osaksi vakauden ja järjestyksen ylläpitoa. 5. Miksi tämä kehystys ei ole neutraalia Sama teko, kolme kehystä: Obama: ”Presidentti” + ”valtuutetut iskut” = vastuullinen Trump: ”Trump” + ”määräsi iskut” = arvaamaton Biden: ”Hallinto” + ”vastaiskut” = puolustava Kyse ei ole sattumasta vaan tarkoituksellisesta kehystämisestä. Valtavirran media tukee institutionaalista valtaa ja näkee Trumpin järjestelmää häiritsevänä toimijana. Tämän seurauksena hänen tekonsa kehystetään uhkana vakiintuneelle järjestykselle, kun taas muiden presidenttien samankaltaiset toimet normalisoidaan. 6. Konservatiivisten medioiden näkökulma (Fox News, Epoch Times) Konservatiiviset mediat eivät väitä olevansa neutraaleja. Ne tuovat avoimesti esiin oman tulkintansa ja paljastavat valtavirran vinouman. Trumpin iskut kehystetään usein ”rohkeina” tai ”välttämättöminä”, kun taas Obaman ja Bidenin toimia voidaan kritisoida ”heikkoina”. Tämä koetaan usein rehellisempänä, koska ideologista lähtökohtaa ei piiloteta ”objektiivisuuden” taakse. 7. Vaikutus yleiseen mielipiteeseen Suomessa tällainen kehystys vahvistaa anti-Trump-asenteita ja voi vääristää ymmärrystä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta. Se normalisoi väkivallan ”hyvien” johtajien aikana ja problematisoi sen ”huonojen” johtajien kohdalla. Tämä vaikuttaa sekä transatlanttisiin suhteisiin että kotimaiseen poliittiseen keskusteluun. Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu

Grönlannin historia ja Tanskan suhteet: Kolonialismin pitkä varjo

Grönlannin historia ja Tanskan suhteet: Kolonialismin pitkä varjo Grönlannin historia on syvästi kietoutunut Tanskan kolonialistiseen perintöön, joka ulottuu vuosisatojen taakse ja jonka vaikutukset näkyvät edelleen rakenteellisena epätasa-arvona ja kulttuurisena traumana. Alun perin inuiittien asuttama saari joutui Tanskan hallintaan 1700-luvulla, kun tanskalais-norjalaiset lähetyssaarnaajat ja kauppiaat perustivat siirtokuntia. Tämä merkitsi alkua järjestelmälliselle kolonisaatiolle, jossa Tanska näki Grönlannin lähinnä resurssivarastona – turkiksista ja kalastuksesta hyötyen – samalla kun paikallisia inuiitteja kohdeltiin paternalistisesti ”suojeltavina” alkuperäiskansana, joiden kulttuuria ja elämäntapaa pyrittiin ”sivistämään” tanskalaisella mallilla. Kriittisesti tarkasteltuna tämä paternalismi oli vain verhottua rasismia. Tanska sulki Grönlannin ulkomaailmalta monopolisoimalla kaupan ja estämällä paikallisten itsenäisen kehityksen, mikä johti taloudelliseen riippuvuuteen ja kulttuuriseen assimilaatioon. Esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tanskalaiset viranomaiset toteuttivat politiikkaa, joka kannusti sekoittuneita avioliittoja ”parantaakseen” inuiittien ”rotua”. Tämä heijastaa syvään juurtunutta eurokeskeistä ylivoimaisuuden tunnetta.

Toisen maailmansodan jälkeen suhde syveni entisestään, kun Yhdysvallat miehitti Grönlannin strategisista syistä, ja Tanska salli tämän ilman grönlantilaisten suostumusta. Vuonna 1953 Grönlanti integroitui Tanskan perustuslakiin ”piirikuntana”, mikä lopetti muodollisen siirtomaa-aseman mutta jatkoi kolonialismia uudessa muodossa. Modernisointiohjelmissa inuiitteja pakotettiin kaupunkeihin, perinteiset elinkeinot romahtivat ja alkoholi- sekä terveysongelmat räjähtivät. Kriittinen näkökulma korostaa, että tämä ”kehitysapu” oli itse asiassa kulttuurinen kansanmurha – yritys hävittää inuiittien identiteetti tanskalaisen homogeenisuuden nimissä. YK:n asiantuntijat ovat todenneet, että kolonialismi on johtanut rakenteelliseen rasismiin, joka näkyy edelleen terveydenhuollossa, koulutuksessa ja taloudellisessa eriarvoisuudessa. Vaikka itsehallinto laajeni vuosina 1979 ja 2009, Tanska pitää edelleen kiinni avainalueista kuten ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Tämä herättää kritiikkiä siitä, että Grönlanti on yhä ”Tanskan arktinen siirtomaa” – hyödynnetty resurssien vuoksi ilman todellista tasa-arvoa. Ilmastonmuutoksen aikakaudella tämä dynamiikka on erityisen kriittinen. Sulavat jäätiköt paljastavat mineraalivaroja, joita Tanska ja ulkomaiset toimijat himoitsevat, usein grönlantilaisten ympäristöhuolien kustannuksella. Tanskan laiminlyönti Grönlannin puolustuksessa: strateginen välinpitämättömyys Tanskan suhtautuminen Grönlannin puolustukseen on ollut pitkään laiminlyötyä, mikä paljastaa kolonialistisen mentaliteetin. Saari on nähty periferiana, jonka turvallisuus on ulkoistettu muille. Tammikuussa 2025 Tanskan hallitus myönsi julkisesti, että puolustus on ollut riittämätön vuosikymmeniä, erityisesti Arktisen alueen kasvavan geopoliittisen merkityksen valossa. Tämä tunnustus tuli Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen kauden aikana, jolloin Yhdysvallat uhkasi ottaa Grönlannin haltuunsa hybridisodankäynnin keinoin, mukaan lukien taloudellinen painostus ja propagandakampanjat. Kriittisesti kyse ei ole vain resurssipulasta, vaan Tanskan prioriteeteista. Vaikka Grönlanti kattaa noin 98 prosenttia Tanskan kuningaskunnan pinta-alasta, sen puolustusbudjetti on ollut murto-osa manner-Tanskan vastaavasta. Tämä on jättänyt saaren haavoittuvaiseksi Venäjän ja Kiinan kasvavalle kiinnostukselle. Yhdysvaltojen rooli on ollut keskeinen jo vuodesta 1941 lähtien, jolloin se alkoi ylläpitää tukikohtia kuten Thulea. Tanskan riippuvuus Yhdysvalloista on mahdollistanut ulkoisen kontrollin ilman omaa merkittävää panostusta. Vuonna 2025 Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance syytti Tanskaa alipanostamisesta ja väitti, etteivät eurooppalaiset liittolaiset kanna vastuutaan. Tanska reagoi lisäämällä arktisia puolustusmenoja 3,2 miljardilla punnalla, mutta kriitikot pitävät tätä myöhäisenä ja reaktiivisena pelastusyrityksenä. Vuonna 2026 tilanne on kärjistynyt entisestään. Euroopan johtajat, kuten Britannian pääministeri Keir Starmer, ovat tukeneet Tanskaa Trumpin uhkauksia vastaan, mutta Valkoinen talo ei ole täysin sulkenut pois sotilaallisia toimia. Tämä korostaa Tanskan epäonnistumista. Kolonialistinen perintö on jättänyt Grönlannin ilman omaa puolustuskykyä ja tehnyt siitä suurvaltojen pelinappulan. Grönlantilaiset elävät epävarmuudessa ilman todellista ääntä heitä koskevissa turvallisuuspäätöksissä. Tanskan systemaattinen pakotettu ehkäisy Grönlannin naisväestössä: kolonialistinen väestönhallinta Yksi Tanskan kolonialismin synkimmistä luvuista on 1960–1990-luvuilla toteutettu pakotettu ehkäisykampanja, niin sanottu ”spiral case”. Tuhansille grönlantilaisille naisille ja tytöille asennettiin kohdunsisäisiä ehkäisykierukoita usein ilman suostumusta tai edes tietoa toimenpiteestä. Kyse ei ollut yksittäisistä virheistä, vaan systemaattisesta väestöpolitiikasta. Tanska pyrki hillitsemään Grönlannin ”liian nopeaa” väestönkasvua modernisoinnin nimissä ja näki inuiittinaiset taloudellisen kehityksen uhkana. Monet uhrit olivat alaikäisiä, jopa 12-vuotiaita. Toimenpiteet aiheuttivat infektioita, kroonista kipua, lapsettomuutta ja syviä psyykkisiä traumoja. Kriittinen analyysi osoittaa tämän olleen rasistista kolonialismia. Se oli osa laajempaa pyrkimystä hallita inuiittien demografiaa ja vahvistaa Tanskan ylivaltaa. Uhrit kertovat häpeästä, perheiden hajoamisesta ja kulttuurisesta menetyksestä, sillä moni ei koskaan saanut mahdollisuutta jatkaa sukuaan. Skandaali liittyy muihin kolonialistisiin kokeiluihin, kuten lasten pakkosiirtoihin Tanskaan ”koulutettaviksi”, jolloin he menettivät yhteyden kieleensä ja kulttuuriinsa. YK:n asiantuntijat ovat kuvanneet tätä rakenteelliseksi väkivallaksi, jonka vaikutukset näkyvät yhä. Vaikka kampanja päättyi 1990-luvulla, luottamuspula terveydenhuoltoa kohtaan elää edelleen. Tanskan julkinen anteeksipyyntö grönlantilaisille: riittääkö se? Tanska esitti virallisen anteeksipyynnön pakotetusta ehkäisykampanjasta elokuussa 2025. Pääministeri Mette Frederiksen myönsi systemaattisen syrjinnän ja matkusti syyskuussa 2025 Nuukiin pyytämään anteeksi uhreilta henkilökohtaisesti. Joulukuussa 2025 sovittiin korvauksista, noin 40 000 euroa per uhri, sekä perustettiin sovintorahasto. Monien uhrien ja kriitikoiden mielestä anteeksipyyntö tuli kuitenkin liian myöhään. Se ei heidän mukaansa puutu syvempiin rakenteisiin, kuten jatkuvaan rasismiin, taloudelliseen riippuvuuteen tai vallan epätasapainoon. Vaikka anteeksipyyntö on symbolisesti merkittävä askel, se osoittaa myös, että todellinen sovinto vaatii konkreettisia tekoja, ei vain sanoja. Kolonialismin haavat paranevat hitaasti. Grönlannin itsenäistyminen ja sen suosio Grönlannin itsenäisyyskeskustelu on kiihtynyt erityisesti vuodesta 2025 lähtien Yhdysvaltojen uhkausten seurauksena. Suoraa kansanäänestystä itsenäisyydestä ei ole vielä järjestetty, mutta maaliskuun 2025 parlamenttivaalit toimivat epäsuorana mittarina. Itsenäisyys oli vaalien keskiössä, ja itsenäisyyttä kannattavat puolueet saivat laajaa tukea, vaikka talouskasvua painottava Demokraatit-puolue nousi suurimmaksi. Trumpin aiemmat ”ostotarjoukset” ja geopoliittinen painostus ovat lisänneet grönlantilaisten halua suojella itseään ulkoisilta uhkilta. Mielipidekyselyissä yli 70 prosenttia grönlantilaisista on ilmoittanut kannattavansa itsenäisyyttä pitkällä aikavälillä, vaikka Tanskan taloudellisen tuen menettäminen hidastaa prosessia. Itsenäisyys nähdään keinona irtautua kolonialismista, mutta siihen liittyy myös turvallisuushuolia. Itsenäinen Grönlanti voisi olla altis Venäjän tai Kiinan vaikutukselle. Paradoksaalisesti Trumpin uhkaukset ovat lisänneet halua pysyä Tanskan yhteydessä lyhyellä aikavälillä. Vuonna 2026 keskustelu jatkuu. Mahdollinen kansanäänestys voi tulla ajankohtaiseksi, jos taloudellinen omavaraisuus esimerkiksi mineraalivarojen kautta toteutuu. Tämä kehitys kuvastaa grönlantilaisten kasvavaa itsetuntoa, mutta myös arktisen alueen geopoliittisia riskejä. lähteet: Greenland and Denmark: How past scandals weigh on relations - Deutsche Welle (DW) https://www.dw.com/en/greenland-denmark-relations-scandals/a-71448548 (Julkaistu 29.1.2025) Tämä artikkeli käsittelee Tanskan ja Grönlannin suhteiden historiaa ja menneitä skandaaleja, kuten kulttuurista assimilaatiota. DW on Saksan julkinen yleisradioyhtiö, joka tunnetaan luotettavasta kansainvälisestä raportoinnistaan. Denmark apologises to Greenland's forced contraception victims - BBC News https://www.bbc.com/news/articles/c5yelp5466no (Julkaistu 27.8.2025) Artikkeli kuvaa Tanskan anteeksipyyntöä pakotetusta ehkäisykampanjasta ("spiral case"). BBC on brittiläinen julkinen yleisradioyhtiö, jonka journalismi on faktapohjaista ja puolueetonta, ja se käyttää useita lähteitä vahvistamaan tietoja. Denmark says it has neglected Greenland defence for years - Reuters https://www.reuters.com/world/us-says-it-has-no-plans-increase-military-presence-greenland-2025-01-09/ (Julkaistu 9.1.2025) Tämä raportoi Tanskan myöntämästä puolustuksen laiminlyönnistä Grönlannissa. Reuters on kansainvälinen uutistoimisto, joka korostaa objektiivisuutta ja faktantarkistusta, ja se on usein siteerattu luotettavana lähteenä geopoliittisissa aiheissa. Denmark Forced Contraception on Greenlandic Girls, a Scathing Report Finds - The New York Times https://www.nytimes.com/2025/09/09/world/europe/greenland-denmark-forced-contraception.html (Julkaistu 9.9.2025) Artikkeli analysoi pakotettua ehkäisykampanjaa ja sen seurauksia tutkimusraportin pohjalta. NYT on Yhdysvaltain johtava sanomalehti, joka tunnetaan syvällisestä tutkivasta journalismistaan ja useiden lähteiden käytöstä. Greenland's independence gradualists win election amid Trump threats - Reuters https://www.reuters.com/world/europe/greenland-election-tests-independence-ambitions-us-interest-looms-2025-03-11/ (Julkaistu 12.3.2025) Tämä käsittelee Grönlannin vaaleja ja itsenäistymissuosiota Trumpin uhkien kontekstissa. Reutersin toinen artikkeli, joka tarjoaa ajankohtaista ja faktapohjaista tietoa vaalien tuloksista ja mielipidekyselyistä julkaisupäivä: 9.1.2026 Kääntänyt Aksu Operaatiokeskus/Aksu

Tässä 3 lyhyempää Artikkelia eri asioista video lähteineen

Tässä 3 lyhyempää Artikkelia eri asioista video lähteineen

Tim Walz paineessa: Kongressin kuuleminen ja poliittisen retoriikan rajat Poliittinen teatteri ja tiukka vastakkainasettelu saavuttivat uuden huipentuman 30. joulukuuta 2025, kun **Capitol Oversight** -kanava julkaisi koosteen Yhdysvaltain edustajainhuoneen valvontakomitean (House Oversight Committee) kuulemisesta. Videolla nähdään Minnesotan kuvernöörin ja entisen varapresidenttiehdokkaan **Tim Walzin** joutuminen republikaanisen kongressiedustajan armottomaan tenttiin. Tilanne ei ollut pelkkä rutiininomainen kuuleminen, vaan syvälle pureutuva hyökkäys Walzin aiempaa retoriikkaa ja demokraattisen puolueen linjanvetoja kohtaan. ### Historialliset vertaukset ja moraali puntarissa Kuulemisen keskiöön nousi Walzin aiempi kielenkäyttö liittyen liittovaltion maahanmuutto- ja tulliviranomaiseen (ICE). Republikaaniedustaja hyödynsi tehokkaasti vastakkainasettelua rinnastamalla Walzin "salainen poliisi" -viittaukset natsi-Saksan Gestapoon ja holokaustiin. Kysymysasettelu oli rakennettu ansaan: Walzin oli myönnettävä holokaustin kauheus, minkä jälkeen hänet pakotettiin vastaamaan, onko ICE syyllistynyt vastaaviin hirmutekoihin. Kun Walz yritti turvautua taustaansa historian opettajana ja laventaa vastaustaan kontekstilla, hänet katkaistiin vaatimuksella selkeästä "kyllä tai ei" -vastauksesta. Tämä "grillaus" paljastaa nykyisen poliittisen viestinnän luonteen, jossa vivahteille ei ole tilaa, ja menneisyyden lausunnot palaavat muotoiltuina aseina. ### "En muista" – Puolustustaistelua ja kiusaamisnarratiiveja Video nostaa esiin myös kysymyksen poliittisesta väkivallasta ja kiusaamisesta. Walzin kommentti, jonka mukaan "on ok kiusata kiusaajaa", kääntyi kuulemisessa häntä vastaan syytöksenä naisvihamielisyydestä ja seksismistä. Tämä osoittaa, kuinka kärjistyneessä ilmapiirissä jokainen lause voidaan kääntää osoitukseksi laajemmasta ideologisesta mädännäisyydestä. Walzin toistuva vastaus "en muista" kriittisiin kysymyksiin – kuten ICE:n lakkauttamista vaatineisiin mielenosoituksiin osallistumiseen tai keskusteluihin presidentti Bidenin kognitiivisesta kyvystä – on tyypillinen poliittinen selviytymisstrategia. Kuitenkin Capitol Oversightin kaltaisille kanaville tämä näyttäytyy "sulamisena" (meltdown) ja heikkoutena, mikä vahvistaa konservatiivisen yleisön käsitystä demokraattien epärehellisyydestä. ### Johtopäätökset Videon loppuosa ja kertojan analyysi alleviivaavat sitä kuilua, joka amerikkalaisessa politiikassa vallitsee. Siinä missä Walz pyrki kenties esiintymään harkitsevana ja kontekstia painottavana johtajana, republikaanien hyökkäys onnistui maalaamaan kuvan poliitikosta, joka väistelee vastuuta aiemmista puheistaan. Tapaus on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka kongressin kuulemiset toimivat nykyään ensisijaisesti polttoaineena sosiaalisen median lyhytvideoille ja puoluepoliittiselle mobilisaatiolle. Linkki Videoon:https://www.youtube.com/watch?v=zNHs_rfakVU&t=2s **Lähde:** Capitol Oversight: "Tim Walz IN TROUBLE As GOP Congresswoman GOES OFF on Him Over ICE remarks" (30.12.2025). Sananvapauden murtumispiste? Petr Bystron ja Euroopan parlamentin vaientamiskulttuuri Euroopan parlamentin käytävät ovat perinteisesti olleet avoimen debatin ja demokraattisen diskurssin näyttämöitä. Kuitenkin 30. joulukuuta 2025 **Positive.Manhood** -kanavan julkaisema video maalaa huolestuttavan kuvan nykyisestä tilanteesta. Videolla saksalainen meppi **Petr Bystron** (AfD) joutuu toistuvan teknisen ja hallinnollisen vaientamisen kohteeksi yrittäessään käsitellä maanosan polttavimpia kysymyksiä. ### Mikrofonista vallan välineeksi Videon ytimessä on tekninen mutta äärimmäisen symbolinen toimenpide: mikrofonin katkaiseminen. Bystron yritti puheenvuorossaan kyseenalaistaa laittoman maahanmuuton kustannuksia ja ehdottaa 250 miljardin euron uudelleenkohdentamista Euroopan rajojen suojaamiseen. Joka kerta, kun puhe siirtyi kriittisiin aiheisiin – kuten maahanmuuttoon tai liittokansleri Merzin hallinnon "sotahaukkamaisuuteen" – ääni katosi. Puheenjohtajan toistuva huomautus "emme kuule teitä ilman mikrofonia" samalla kun mikrofoni on tarkoituksellisesti suljettu, näyttäytyy videon kertojan mukaan absurdiin teatteriin verrattavana "klovnishowna". Tilannetta korostaa salista kuuluva nauru, joka kertoo syvästä jakolinjasta parlamentin sisällä. ### Politiikan uudet rajaviivat: Maahanmuutto ja sota Bystronin puheenvuorot eivät olleet vain teknistä kritiikkiä, vaan suora hyökkäys nykyistä linjaa vastaan. Hän nosti esiin huolen siitä, että Euroopan kansalaisten enemmistö haluaa rauhaa, mutta hallitseva eliitti ajaa perustuslain vastaisesti kohti eskalaatiota ja valtavia velkaeriä. Videon kertoja asettaa katsojan eteen vaikean kysymyksen: Jos kansan valitsema edustaja ei saa puhua parlamentissa rauhasta tai maahanmuutosta ilman sensuuria, mitä demokratiasta on jäljellä? Kertoja näkee tilanteen osoituksena EU:n "piilotetusta puolesta", jossa valtavirrasta poikkeavat mielipiteet siivotaan pois julkisesta tilasta hallinnollisin keinoin. ### Johtopäätökset Tapaus Petr Bystron on enemmän kuin vain yksittäinen välikohtaus parlamentissa. Se symboloi laajempaa eurooppalaista kriisiä, jossa sananvapauden ja parlamentaarisen oikeuden rajat hämärtyvät. Kun keskustelu maahanmuutosta ja sodasta vaimennetaan mikrofonin katkaisulla, se ei poista itse ongelmia, vaan siirtää ne parlamenttisalien ulkopuolelle, lisäten epäluottamusta instituutioita kohtaan. Hiljaisuus tai muiden edustajien nauru tällaisessa tilanteessa on videon sanoman mukaan merkki sananvapauden puolustuksen rapautumisesta. Linkki Videoon: https://www.youtube.com/watch?v=V3SaceVTlRo **Lähde:** Positive.Manhood: "This Is Not Democracy: What the EU Parliament Did on Live Camera" (30.12.2025). Geopoliittinen järistys: Nicolás Maduron pidätys ja narco-terrorismi-syytteet Kansainvälinen politiikka on kokenut dramaattisen käänteen vuoden 2026 alussa. **The Economic Times** -kanavan 3. tammikuuta julkaisema uutisraportti valottaa tilannetta, jossa Yhdysvaltain oikeusministeri **Pam Bondi** vahvistaa Venezuelan presidentin **Nicolás Maduron** ja tämän puolison **Cilia Floresin** joutuneen Amerikan oikeusjärjestelmän eteen. Kyseessä ei ole pelkkä diplomaattinen selkkaus, vaan massiivinen sotilas- ja oikeusoperaatio, joka muuttaa koko Latinalaisen Amerikan valtatasapainoa. Syytteiden painoarvo ja "Narco-terrorismi" Oikeusministeri Bondin ilmoittamat syytteet ovat poikkeuksellisen raskaita. Maduroa syytetään New Yorkin eteläisessä piirissä muun muassa narco-terrorismin salaliitosta ja konekiväärien hallussapidosta. Tämä viittaa Yhdysvaltain hallinnon pitkäaikaiseen näkemykseen Venezuelasta "narkovaltiona", jonka johto on tehnyt yhteistyötä rikollisjärjestöjen kanssa tulojen turvaamiseksi ja Yhdysvaltojen horjuttamiseksi. Syytteet eivät syntyneet tyhjiössä; niitä on valmisteltu vuodesta 2020 lähtien. Maduron päänmenoksi asetettu palkkio, joka korotettiin 50 miljoonaan dollariin vuonna 2025, osoittaa Yhdysvaltain päättäväisyyden saattaa Venezuelan johto vastuuseen. ### Trumpin hallinnon kova linja ja sotilaallinen operaatio Videon raportoima isku 3. tammikuuta aamuna on suoraa jatkumoa presidentti **Donald Trumpin** aggressiiviselle ulkopolitiikalle. Trumpin Truth Social -viestit ja arkistoklipit lehdistötilaisuuksista maalaavat kuvan strategiasta, jossa neuvottelut ja sotilaallinen voima kulkevat käsi kädessä. Trump on toistuvasti kytkenyt Venezuelan tilanteen Yhdysvaltain sisäiseen turvallisuuteen, viitaten muun muassa Tren de Aragua -jengin kaltaisiin uhkiin. ### Maduron vastarinta ja imperialismin kritiikki Raportti tarjoaa mielenkiintoisen vastakkainasettelun esittämällä Maduron omaa puhetta. Maduro esiintyy videolla perinteisenä vallankumousjohtajana, joka tuomitsee "imperialistiset laivat" ja vannoo uskollisuutta bolivariaaniselle aatteelle. Hänen uhkauksensa Trinidad ja Tobagon rannikon sotaharjoituksia kohtaan osoittavat, että ennen pidätystään hän pyrki rakentamaan narratiivia ulkoisesta uhasta säilyttääkseen otteensa vallasta. ### Johtopäätökset Nicolás Maduron pidätys ja siirtäminen Yhdysvaltain maaperälle on historiallinen ennakkotapaus. Se lähettää vahvan viestin muille autoritaarisille johtajille ja huumekartelleille: liittovaltion tuomioistuimet eivät tunne maarajoja, kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta. Seuraavat kuukaudet New Yorkin tuomioistuimissa tulevat paljastamaan Venezuelan hallinnon sisäisiä salaisuuksia, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia koko maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Linkki Videoon: https://www.youtube.com/watch?v=860Q4q7hPro&list=PL5_bhjw6PxLYPN7vqWI7dIrBpK8d5hpmA&index=10&t=347s **Lähde:** The Economic Times: "Pam Bondi Announces: Nicolás Maduro Indicted and Charged with Narco-Terrorism" (03.01.2026). **Kirjoittaja:** Aksu **Päivämäärä:** 8. tammikuuta 2026 #Venezuela #Maduro #Trump #PamBondi #narkoterrorismi #politiikka #oikeus #Venezuela #Maduro #Trump #PamBondi #narcoterrorism #politics #justice Operaatiokeskus/Aksu

Kongressikuuleminen paljastaa väitteet sensuurista ja vallan väärinkäytöstä: Michael Shellenberger USAID:n, CISA:n ja NSF:n toiminnasta

Alkuperäinen video julkaistu:** 31.12.2025 (The Economic Times) Yhdysvaltain kongressin House Oversight Committee -kuulemisessa kuultiin loppuvuodesta 2025 poikkeuksellisen suoraa ja vakavaa kritiikkiä liittovaltion virastoja kohtaan. Riippumaton toimittaja ja kirjailija **Michael Shellenberger** esitti kuulemisessa väitteitä, joiden mukaan Yhdysvaltain kansainvälinen kehitysvirasto (USAID), sisäisen turvallisuuden virasto CISA sekä National Science Foundation (NSF) ovat osallistuneet sananvapauden rajoittamiseen, tiedonhallintaan ja jopa kotimaisen politiikan aseellistamiseen. The Economic Timesin 31. joulukuuta 2025 julkaisema uutisklippi kokoaa kuulemisen keskeisimmät kohdat. Videolla ei ole kertojaa, vaan sisältö koostuu kongressiedustajan kysymyksistä ja todistajien vastauksista, pääosin Shellenbergerin puheenvuoroista sekä lyhyestä osuudesta toimittaja **Matt Taibbilta**. ### USAID ja Trumpin impeachment – tutkivaa journalismia vai poliittista ohjausta? Shellenbergerin keskeisin väite koskee USAID:n rahoitusta ja sen roolia vuoden 2019 whistleblower-ilmoituksessa, joka johti presidentti Donald Trumpin ensimmäiseen impeachmentsyytteeseen. Hänen mukaansa keskeinen syyteaineisto perustui **OCCRP:n** (Organized Crime and Corruption Reporting Project) tuottamaan materiaaliin. OCCRP on kansainvälinen tutkivan journalismin verkosto, jota USAID rahoittaa ja ohjaa. Shellenberger korostaa, että OCCRP oli aiemmin keskeinen toimija myös niin sanotussa Russia-gate-tapauksessa. Hänen mukaansa tämä herättää vakavia kysymyksiä: missä kulkee raja riippumattoman journalismin tukemisen ja poliittisen vaikuttamisen välillä? Ulkomailla tällainen toiminta voidaan tulkita hallinnonvaihdoksen tukemiseksi, mutta kotimaassa se asettuu hänen mukaansa vaarallisesti lähelle petosta tai jopa maanpetosta.

### Sensuurin infrastruktuuri ja verorahat Kuulemisessa käsiteltiin myös **National Science Foundationin Track F -ohjelmaa**, jonka Shellenberger väittää rahoittaneen sensuuriteknologioiden kehittämistä verovaroilla. Ohjelmaan liitettiin työkaluja ja toimijoita, kuten NewsGuard ja Global Disinformation Index, joiden tarkoituksena oli määritellä, mikä tieto on hyväksyttävää ja mikä ei. Shellenbergerin mukaan nämä järjestelmät juontavat juurensa puolustusministeriön ja DARPA:n hankkeisiin ja siirtyivät vähitellen siviilikäyttöön sosiaalisen median alustoille, kuten Facebookiin ja X:ään. Hänen mukaansa on demokratian kannalta kestämätöntä, että valtio rahoittaa järjestelmiä, jotka mahdollistavat yksityisten yritysten harjoittaman sananvapauden rajoittamisen. ### CISA ja vaalipuheen valvonta Toinen todistaja, **Matt Taibbi**, laajensi keskustelua CISA:n (Cybersecurity and Infrastructure Security Agency) toimintaan. Taibbin mukaan CISA oli keskeinen toimija **Election Integrity Partnership** -hankkeessa, jota pyöritettiin yhdessä Stanfordin yliopiston ja muiden akateemisten sekä poliittisten toimijoiden kanssa. Taibbi viittasi niin sanottuihin Twitter Files -paljastuksiin, joiden mukaan EIP toimi käytännössä valtion rahoittamana sisällönmoderointi- ja poistokoneistona. Hänen mukaansa tämä rikkoi Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä lisäystä, joka turvaa sananvapauden. ### Poliittinen konteksti ja seuraukset Kuuleminen heijastaa laajempaa poliittista kamppailua Yhdysvalloissa. Republikaanien näkökulmasta kyse on liittovaltion virastojen aseellistamisesta poliittisia vastustajia vastaan. Shellenberger käyttää poikkeuksellisen jyrkkää kieltä ja vaatii USAID:n lakkauttamista sekä CISA:n toiminnan täydellistä purkamista, pitäen niiden toimintaa vakavana uhkana demokraattiselle järjestelmälle. Video on herättänyt laajaa huomiota erityisesti konservatiivipiireissä ja liittyy keskusteluun tulevista virastouudistuksista, kuten DOGE-hankkeesta (Department of Government Efficiency), jonka tavoitteena on supistaa ja uudelleenjärjestää liittovaltion hallintoa. Kuuleminen ei tarjoa lopullisia vastauksia, mutta se tuo esiin kysymyksen, jota Yhdysvallat ei ole vielä kunnolla käsitellyt: mitä tapahtuu, kun valtion virastot alkavat ohjata tiedonkulkua, journalismia ja poliittista keskustelua omien tavoitteidensa mukaisesti? Linkki videoon: *Kääntänyt Aksu* *Operaatiokeskus / Aksu*

DEA paljasti Arizonassa laajan rahanpesuverkoston – kiinalaisravintolat osana Sinaloa-kartellin koneistoa

**Julkaistu: 5.1.2026 (YouTube-kanava Outlawed)**

Yhdysvaltain huumepoliisi DEA paljasti alkuvuodesta 2026 Arizonassa toimineen laajan rahanpesuoperaation, jossa kiinalaisten omistamaa ravintolaketjua käytettiin Sinaloa-kartellin huumerahojen puhdistamiseen. Tapaus tuli julkisuuteen Outlawed-kanavan 5. tammikuuta 2026 julkaistun dokumentaarisen videon kautta, joka perustuu viranomaistietoihin, raportteihin ja oikeusasiakirjoihin. Kyse ei ollut yksittäisestä rikoksesta tai poikkeustapauksesta, vaan järjestelmällisestä ja pitkään jatkuneesta toimintamallista. Ravintoloihin ohjattiin kartellin käteistuottoja, jotka sekoitettiin lailliseen liiketoimintaan – ruoan myyntiin, työntekijöiden palkkoihin ja tavarantoimittajille maksettuihin kuluihin. Näin huumerahat näyttivät kirjanpidossa tavanomaisilta liiketuloilta. ### Miksi ravintolat ovat ihanteellisia rahanpesuun? Viranomaisten mukaan ravintolat ovat yksi tehokkaimmista rahanpesun välineistä. Ne käsittelevät suuria määriä käteistä, todellista myyntiä on vaikea todentaa, ja pienet poikkeamat eivät herätä välittömästi epäilyksiä. Kun toimintaa hajautetaan useisiin toimipisteisiin ja osavaltioihin, valvonta muuttuu entistä haastavammaksi. DEA:n tutkinta seurasi rahavirtoja katutason huumekaupasta aina kansainvälisiin rikollisverkostoihin saakka. Arizonan ravintolaketju oli vain yksi solmukohta paljon laajemmassa järjestelmässä.

### Kiinalais-meksikolainen rikoskumppanuus Tapauksen keskiössä on kiinalaisten rikollisverkostojen ja meksikolaisten huumekartellien välinen yhteistyö. Viranomaisten mukaan kiinalaiset ryhmät toimittavat fentanyylin tuotannossa tarvittavia esiastekemikaaleja, ja vastineeksi he tarjoavat kartelleille tehokkaita rahanpesupalveluja Yhdysvalloissa. Erityisen keskeinen menetelmä on niin sanottu *mirror transfer* eli peilisiirto. Sen avulla kartellien Yhdysvalloissa ansaitsema käteinen muutetaan käytännössä lailliseksi rahaksi Kiinassa tai muissa maissa ilman perinteisiä pankkisiirtoja, jotka jäisivät viranomaisten haaviin. ### Satojen miljardien varjotalous Yhdysvaltain valtiovarainministeriön arvioiden mukaan kiinalaiset rahanpesuverkostot ovat pesseet jopa 312 miljardia dollaria vuosien 2020–2024 aikana. Summat liittyvät fentanyylikauppaan, ihmiskauppaan ja muihin rajat ylittäviin rikollisiin toimintoihin. Outlawed-kanavan videossa siteerataan DEA:n, ICE:n ja valtiovarainministeriön virkamiehiä, joiden mukaan Arizonan tapaus on vain jäävuoren huippu. Samankaltaisia rakenteita toimii edelleen eri puolilla Yhdysvaltoja – ravintoloissa, kauneussalongeissa ja muissa käteisintensiivisissä yrityksissä. ### Poliittinen ulottuvuus ja turvallisuusuhka Videossa ja siihen perustuvassa analyysissa nostetaan esiin myös rajaturvallisuuden merkitys. Avoimet ja heikosti valvotut rajat helpottavat sekä huumeiden että rahan liikkumista. Dokumentti korostaa Trumpin hallinnon aikaisia toimia näiden verkostojen hajottamiseksi ja kritisoi aiempien hallintojen löysempää linjaa. Viranomaisten mukaan kyse ei ole vain rikollisuudesta vaan kansallisesta turvallisuudesta. Fentanyylikriisi on vaatinut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä, ja rahanpesu mahdollistaa kartellien toiminnan jatkumisen lähes esteettä. ### Ei yksittäistapaus vaan järjestelmä Arizonan ravintolaketjun ratsia osoittaa, kuinka syvälle kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on juurtunut näennäisesti tavalliseen arkeen. Kun huumerahat kulkevat lounasannosten ja palkkakuittien seassa, rikollisuus muuttuu näkymättömäksi. Outlawed-kanavan dokumentti tekee selväksi yhden viestin: tämä tapaus ei ole poikkeus, vaan osa laajaa ja yhä toimivaa rikollista ekosysteemiä, jonka purkaminen vaatii pitkäjänteistä valvontaa, poliittista tahtoa ja kansainvälistä yhteistyötä. Linkki videoon: *Kääntänyt Aksu* *Operaatiokeskus / Aksu*

Victor Davis Hanson: Tammikuun 6. päivä viisi vuotta myöhemmin – Narratiivi, valta ja totuuden rajat

Alkuperäinen julkaisu:** tammikuu 2026 Amerikkalainen historioitsija ja konservatiivinen kommentaattori **Victor Davis Hanson** julkaisi tammikuussa 2026 noin yhdeksänminuuttisen videon, jossa hän palaa Yhdysvaltain kongressitalon tapahtumiin 6. tammikuuta 2021. Video on osa Hansonin *In a Few Words* -sarjaa ja julkaistiin The Daily Signal -kanavalla. Kyseessä on yksinpuhelu: Hanson puhuu koko videon ajan yksin kameran edessä ilman haastattelijaa tai vastapuheenvuoroja. Viisi vuotta tapahtumien jälkeen Hanson ei keskity niinkään itse mellakkaan, vaan siihen, **miten siitä on kerrottu**, miten sitä on tutkittu ja millaiseksi siitä on muodostettu poliittinen ja historiallinen kertomus. Hänen keskeinen väitteensä on, että amerikkalaisille ei ole annettu kokonaiskuvaa, vaan tapahtumista rakennettiin tarkoituksellisesti yksinkertaistettu narratiivi. Narratiivi ennen faktoja Hanson aloittaa kyseenalaistamalla niin sanotun ”virallisen narratiivin”, jonka mukaan tammikuun 6. päivä oli Donald Trumpin johdolla ennalta suunniteltu kapina. Hän myöntää tapahtuman olleen vakava ja tuomittava, mutta korostaa, että **holtiton mielenosoitus, joka karkasi mellakaksi**, ei hänen mukaansa täytä kapinan tunnusmerkkejä. Hansonin mukaan ongelma ei ole vain se, mitä tapahtui, vaan se, että johtopäätökset tehtiin ennen kuin kaikki olennaiset kysymykset oli edes esitetty. ### Tutkinta, joka herättää epäilyksiä Erityisen kriittinen Hanson on kongressin tammikuun 6. päivän tutkintakomiteaa kohtaan. Hänen mukaansa komitea ei ollut puolueeton: osa aineistosta katosi, todistajia painostettiin ja republikaanijäsenet valittiin poliittisesti sopiviksi, ei edustavuuden perusteella. Tällainen asetelma heikentää Hansonin mukaan koko tutkinnan uskottavuutta. Demokraattisessa järjestelmässä tutkintojen legitimiteetti perustuu avoimuuteen ja tasapuolisuuteen. Kun nämä puuttuvat, syntyy vaikutelma, että tutkinnan ensisijainen tehtävä on **vahvistaa ennalta määrätty johtopäätös**. ### Putkipommittaja ja vaietut kysymykset Yksi Hansonin esiin nostamista keskeisistä yksityiskohdista on kongressitalon läheisyyteen jätettyjen putkipommien tapaus. Tekijän pidätys ja tunnustus tapahtuivat vasta vuosia myöhemmin Bidenin hallinnon aikana. Hanson kysyy, miksi tapausta ei tutkittu näkyvämmin ja aktiivisemmin jo aiemmin, vaikka kyse oli vakavasta väkivallan uhasta. Hanson ei esitä varmoja vastauksia, mutta painottaa, että **kysymysten puuttuminen on itsessään ongelma**. Kun tietyt asiat jätetään käsittelemättä, luottamus viranomaisiin ja mediaan heikkenee.

### Media, vertaukset ja kaksoisstandardit Hanson arvostelee jyrkästi median ja poliitikkojen käyttämiä historiallisia vertauksia. Tammikuun 6. päivää verrattiin Pearl Harboriin ja syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin, vaikka kuolonuhreja oli vain vähän. Ashley Babbittin kuolema poliisin ampumana nousi tapahtuman symboliksi, mutta kokonaiskuvaa hänen mukaansa yksinkertaistettiin. Hanson vertaa tätä vuoden 2020 BLM-mellakoihin, jotka kestivät kuukausia ja aiheuttivat miljardien dollarien vahingot, kymmeniä kuolemia ja tuhansia loukkaantuneita poliiseja. Niitä ei kuitenkaan kutsuttu kapinaksi tai tasavallan kriisiksi. Hansonin mukaan tämä paljastaa **kaksoisstandardin**, jossa samantyyppisiä tapahtumia arvioidaan eri tavoin poliittisesta kontekstista riippuen. ### FBI:n rooli ja salailu Video nostaa esiin myös FBI:n toiminnan. Paikalla oli satoja informantteja ja peiteagentteja, mutta tätä ei aluksi myönnetty. FBI:n johtaja Christopher Wray kielsi asian ensin, kunnes myöhemmin tiedot vahvistettiin. Hanson kysyy, miksi tämä salattiin. Hänen mukaansa viranomaisten avoimuuden puute ruokkii epäluuloa ja vahvistaa käsitystä siitä, että kaikkea olennaista ei haluttu tuoda julkisuuteen. ### Narratiivin lukitseminen Hansonin lopullinen johtopäätös on, että tammikuun 6. päivän tapahtumista rakennettiin **poliittisesti hyödyllinen kertomus**, jonka keskiössä oli Donald Trumpin määrittely kapinan yllyttäjäksi. Tämän narratiivin tarkoituksena oli hänen mukaansa estää Trumpin poliittinen paluu ja sulkea hänet pysyvästi ulos vallankäytöstä. Hanson ei pyydä katsojaa hyväksymään omaa tulkintaansa sellaisenaan. Hän vaatii jotain perustavampaa: avoimuutta, kriittistä ajattelua ja oikeutta kyseenalaistaa virallinen tarina ilman leimautumista. ### Lopuksi Viisi vuotta tammikuun 6. päivän jälkeen Victor Davis Hanson näkee tapahtuman ennen kaikkea varoittavana esimerkkinä siitä, miten historiaa voidaan kirjoittaa reaaliajassa. Hänen viestinsä on, että demokratia ei heikkene vain mellakoista, vaan myös siitä, jos totuus alistetaan poliittiselle tarkoituksenmukaisuudelle. Kysymys ei ole vain siitä, mitä tapahtui tammikuun 6. päivänä 2021. Kysymys on siitä, **kuka saa määritellä totuuden – ja ketkä jätetään sen ulkopuolelle**. Linkki videoon: *Kääntänyt Aksu* *Operaatiokeskus / Aksu*

Saksa: Virheellinen sosiaalisen median laki

**Alkuperäinen julkaisu:** 14. helmikuuta 2018 (Berliini)** – Uusi saksalainen laki, joka velvoittaa sosiaalisen median yritykset poistamaan vihapuhetta ja muuta laitonta sisältöä, voi johtaa vastuuttomaan ja liian laajaan sensuuriin, ja se tulisi pikaisesti kumota, sanoi Human Rights Watch tänään. Laki luo vaarallisen ennakkotapauksen muille hallituksille, jotka pyrkivät rajoittamaan verkkokeskustelua pakottamalla yritykset sensuroimaan sisällön valtion puolesta. ”Hallituksilla ja yleisöllä on perusteltuja huolia laittoman ja loukkaavan verkkosisällön leviämisestä, mutta uusi saksalainen laki on pohjimmiltaan vakavasti virheellinen”, sanoi Wenzel Michalski, Human Rights Watchin Saksan-johtaja. ”Laki on epämääräinen ja liian laaja, ja se muuttaa yksityiset yritykset ylivarovaisiksi sensoreiksi suurten sakkojen pelossa. Samalla käyttäjiltä puuttuu oikeudellinen valvonta ja valitusoikeus.” Saksan parlamentti hyväksyi niin sanotun **verkoston täytäntöönpanolain** (*Network Enforcement Act*, NetzDG) 30. kesäkuuta 2017, ja se tuli täysimääräisesti voimaan 1. tammikuuta 2018. Laki velvoittaa suuret sosiaalisen median alustat – kuten Facebookin, Instagramin, Twitterin ja YouTuben – poistamaan viipymättä ”laittoman sisällön”, joka on määritelty rikoslain 22 eri pykälässä. Näihin sisältyvät muun muassa viranomaisen solvaaminen ja todelliset väkivallalla uhkaamiset. Jopa 50 miljoonan euron sakkojen uhka on jo johtanut siihen, että yritykset poistavat sisältöä lain noudattamiseksi. Ainakin kolme maata – Venäjä, Singapore ja Filippiinit – ovat suoraan viitanneet Saksan lakiin myönteisenä esimerkkinä harkitessaan tai valmistellessaan omaa lainsäädäntöään ”laittoman” verkkosisällön poistamiseksi. Venäjällä parhaillaan duumassa käsiteltävä lakiluonnos koskisi sekä suuria sosiaalisen median alustoja että viestipalveluja

. Human Rights Watchin mukaan lain kaksi keskeistä kohtaa rikkovat Saksan velvoitetta kunnioittaa sananvapautta. Ensinnäkin laki siirtää vastuun kolmansien osapuolten sisällön lainmukaisuuden arvioinnista yrityksille, olosuhteissa, jotka kannustavat poistamaan myös mahdollisesti laillista puhetta. Nämä arviot ovat haastavia jopa tuomioistuimille, sillä ne edellyttävät hienovaraista kontekstin, kulttuurin ja lain ymmärrystä. Lyhyet tarkastusajat ja suuret sakkoriskit antavat yrityksille vain vähän kannustinta asettua sananvapauden puolelle. Toiseksi laki ei tarjoa oikeudellista valvontaa eikä oikeudellista muutoksenhakukeinoa tilanteissa, joissa varovainen yrityspäätös loukkaa henkilön oikeutta ilmaista mielipiteensä tai saada tietoa. Tällä tavoin suurimmista verkkokeskustelun alustoista tulee ”vastuuttomia vyöhykkeitä”, joissa valtion painostus sensuuriin kiertää tuomioistuinvalvonnan. Samalla Human Rights Watch korostaa, että sosiaalisen median yrityksillä on ihmisoikeusvastuu käyttäjiään kohtaan, myös Saksassa ja muualla. Yritysten tulisi suojella käyttäjiä toisten harjoittamalta häirinnältä ja väärinkäytöksiltä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että käyttäjäsopimuksissa määritellään kielletty sisältö, tarjotaan ilmoitusmekanismi loukkaavalle sisällölle, sijoitetaan riittävästi resursseja alueellista ja kielellistä asiantuntemusta vaativaan arviointiin sekä tarjotaan valitusmenettely käyttäjille, joiden sisältö on virheellisesti estetty tai poistettu. Väkivallan uhkaukset, yksityisyyden loukkaukset ja vakava häirintä kohdistuvat usein naisiin ja vähemmistöihin ja voivat ajaa ihmisiä pois verkosta tai johtaa fyysisiin hyökkäyksiin. Kritiikki lakia kohtaan on voimistunut viimeisten kuuden viikon aikana, kun useiden tunnettujen käyttäjien sisältöä on estetty tai heidän tilinsä on väliaikaisesti suljettu. Osa näistä toimista perustui yritysten omiin käyttöehtoihin eikä suoraan NetzDG-lakiin. Sensuurin kohteeksi joutuneisiin käyttäjiin kuuluu muun muassa Saksan äärioikeistolaisen AfD-puolueen johtohahmo, satiirilehti sekä poliittinen katutaiteilija. Human Rights Watchin mukaan myös monien vähemmän tunnettujen henkilöiden sisältöä on voitu poistaa perusteettomasti joko NetzDG:n tai käyttöehtojen nojalla. Neljä suurta puoluetta vastustaa nyt lakia: Vasemmistopuolue, joka äänesti sitä vastaan; vapaat demokraatit ja AfD, jotka eivät olleet parlamentissa lain hyväksymisen aikaan; sekä vihreät, jotka pidättäytyivät äänestämästä. Myös eräs Kristillis-sosiaalisen unionin korkea virkamies on vastustanut lakia, vaikka puolue oli mukana sitä esittäneessä hallituksessa. Liittokansleri Angela Merkel on puolustanut internetin sääntelyn tarvetta, mutta todennut, että ”saattaa olla, että lakia täytyy myös muuttaa”. Helmikuun 7. päivänä julkaistu hallitusohjelma kutsuu NetzDG-lakia ”oikeaksi ja tärkeäksi askeleeksi”, mutta lupaa arvioida tapoja sen ”jatkokehittämiseksi”. Useat ihmisoikeus- ja mediavapausjärjestöt ovat vastustaneet lakia jo sen luonnosvaiheesta lähtien. Global Network Initiative on varoittanut, että laki ulkoistaa sananvapauteen liittyvät päätökset yksityisille yrityksille. Kuuden kansalaisjärjestön ja toimialajärjestön avoin kirje kahdeksalle EU-komissaarille totesi lain viilentävän sananvapautta verkossa. Sananvapautta puolustava järjestö Article 19 on arvostellut lakia jyrkästi ja todennut sen vakavasti heikentävän sananvapautta Saksassa sekä luovan vaarallisen mallin muille maille. Yhdistyneiden kansakuntien mielipiteen- ja sananvapauden erityisraportoija David Kaye katsoi lakiluonnoksen olevan ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa. Hallitus puolusti lakia viittaamalla joihinkin muutoksiin, mutta ei vastannut Kayen keskeiseen huoleen: siihen, että laki siirtää sananvapauden sääntelyn yksityisten yritysten vastuulle. ”NetzDG-laki on heikentänyt sananvapautta Saksassa ja antanut huolestuttavan esimerkin maille, jotka haluavat estää taiteellista ilmaisua, yhteiskuntakritiikkiä, poliittista aktivismia tai riippumatonta journalismia verkossa”, Michalski sanoi. ”Yritysten pakottaminen toimimaan valtion sensoreina on ongelmallista demokraattisessa valtiossa ja erityisen vaarallista maissa, joissa oikeusvaltioperiaate on heikko.” Linkki alkuperäiseen artikkeliin: **Suomennos tehty:** 8. tammikuuta 2026 **Kääntäjä:** Operaatiokeskus / Aksu

Yhdysvaltain Presidentti Donald Trumpin Lehdistötilaisuus Air Force Onella: Venezuelan Nicolás Maduron Pidätys ja Tulevaisuudensuunnitelmat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järjesti lehdistötilaisuuden Air Force One -lentokoneella 7. tammikuuta 2026, jossa hän keskusteli Venezuelan presidentin Nicolás Maduron pidätyksestä, maan tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä kansainvälisistä asioista. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa senaattori Lindsey Graham, kauppaministeri Howard Lutnick, neuvonantaja Steve Miller sekä muita virkamiehiä. Tilaisuus sisälsi toimittajien kysymyksiä ja vastauksia, jotka kattoivat sotilasoperaation yksityiskohdat, Venezuelan taloudellisen elvytyksen, kansainväliset suhteet ja kotimaan kysymykset.

Yhdysvaltain Viranomaisten Massiivinen Hyökkäys Chicagoon: 8818 Paunaa Fentanyyliä Takavarikoitu ja 5000 Kartellijäsentä Pidätetty

Yhdysvaltain Viranomaisten Massiivinen Hyökkäys Chicagoon: 8818 Paunaa Fentanyyliä Takavarikoitu ja 5000 Kartellijäsentä Pidätetty Yhdysvaltain liittovaltion huumevalvontaviranomainen DEA ilmoittaa, että viikon mittainen kartellien vastainen operaatio johti lähes 200 pidätykseen pelkästään Uudessa-Englannissa. DEA:n mukaan kaikki pidätetyt olivat Sinaloa-kartellin jäseniä, joka on maailman suurin huumekartelli. Kello neljä aamulla Chicagossa, Illinoisissa. Kaupunki, joka tunnetaan Amerikan risteyskohtana, oli hautautunut hiljaisuuteen ennen aamunkoittoa. Pilvenpiirtäjät seisoivat hiljaa Michiganjärveltä puhaltavaa tuulta vasten.

”Älkää viitsikö” – Schumer lytätti Trumpin katteettoman uhoamisen Venezuelan suhteen

Chuck Schumer arvostelee Trumpin Venezuela-politiikkaa: "Maduron hallinto on vain vahvistunut" Yhdysvaltain senaatin silloinen vähemmistöjohtaja Chuck Schumer antoi helmikuussa 2020 tiukkasanaisen lausunnon, jossa hän kritisoi presidentti Donald Trumpin epäonnistunutta strategiaa Venezuelan suhteen. Schumerin mukaan Trumpin puheet demokratian edistämisestä eivät vastanneet todellisuutta, ja hän käytti Juan Guaidón läsnäoloa Washingtonissa todisteena tästä epäonnistumisesta.

Syrjäytetty ja sulautettu: Suomalaisten esiisien ja saamelaisten yhteinen historia

Syrjäytetty ja sulautettu: Suomalaisten esiisien ja saamelaisten yhteinen historia Suomalaisten esiisien ja alkuperäiskansa saamelaisten (historiallisesti tunnettu nimellä ”lappalaiset”) suhde on vuosisatoja vanha ja täynnä jännitteitä. Vaikka historiaan mahtuu rauhanomaista kauppaa ja avioliittoja, hallitseva piirre on ollut suomalaisten levittäytyminen pohjoiseen, mikä on tapahtunut saamelaisten perinteisten elintapojen ja oikeuksien kustannuksella.

FBI ja DEA murskasivat miljoonien dollarien huumeringin Minneapolisin yliopistokampuksella

FBI ja DEA murskasivat miljoonien dollarien huumeringin Minneapolisin yliopistokampuksella Minneapolisin kansainvälinen yliopistokampus toimi vuosia suojana yhdelle Minnesotan historian laajimmista ja röyhkeimmistä huumeverkostoista. Liittovaltion viranomaisten, kuten FBI:n ja DEA:n, toteuttama massiivinen operaatio paljasti, miten rikollisjärjestö oli kietoutunut syvälle opiskelijayhteisöön, sosiaalihuoltoon ja jopa paikallispolitiikan liepeille.

"Art of the Deal kohtaa Art of the Faith – Trump laittoi vauhtia pensseliin ja huutajiin"

Presidentti Trump huutokauppasi Jeesus-maalauksen 2,75 miljoonalla dollarilla hyväntekeväisyyteen Uudenvuodenpäivänä 2026 julkaistulla videolla seurataan presidentti Donald Trumpin isännöimää tilaisuutta, jossa taide ja hyväntekeväisyys kohtaavat dramaattisella tavalla. Tilaisuuden keskiössä on taiteilija Vanessa, joka suorittaa hämmästyttävän nopeusmaalausesityksen suoran yleisön edessä.

Belfastin liekehtivä yö: 37 hotellin tuho ja Britannian kansallinen tilinteko

Pohjois-Irlanti on ajautunut kineettiseen anarkiaan, jota kuvataan Britannian suurimmaksi siviilihäiriöksi yli vuosikymmeneen. Marraskuun 5. päivänä 2025 Belfastin keskusta lankesi kaaokseen, joka on johtanut massiivisiin tuhoihin ja poliittiseen kriisiin. Tilannekuva ja tuhot Videon raportoimat luvut ovat pysäyttäviä. Kolmen yön aikana väkivaltaisuudet ovat levinneet laajalle, ja viranomaiset ovat olleet voimattomia väkijoukkojen edessä: Hotellipalot: 37 hotellia on poltettu maan tasalle tai vaurioitunut vakavasti. Henkilövahingot: 114 ihmistä on loukkaantunut, mukaan lukien 27 sairaalahoitoon joutunutta poliisia. Mielenosoittajien määrä: Yli 100 000 ihmistä on ottanut osaa protesteihin Belfastissa, Londonderryssä, Lisburnissa ja muissa kaupungeissa. Taloudelliset menetykset: Arviolta 91 miljoonaa puntaa vahinkoja pelkästään 48 tunnin aikana.

Opas Trumpin uuteen mediastrategiaan: Vallan lukutaito ja strateginen muutos

Opas Trumpin uuteen mediastrategiaan: Vallan lukutaito ja strateginen muutos Tämä opas purkaa Donald Trumpin muuttuneen suhtautumisen mediaan ja instituutioihin. Analyysi osoittaa, että Trump on siirtynyt impulsiivisesta vastakkainasettelusta hallittuun, strategiseen vallankäyttöön, jossa media toimii välineenä eikä vain vihollisena.