Presidentti Donald Trump kommentoi James Comeyn syytettä: "Kyse on oikeudenmukaisuudesta, ei kostosta"
Presidentti Donald Trump on antanut lausunnon Valkoisen talon edustalla kokoontuneille median edustajille koskien entisen FBI-johtajan James Comeyn tuoretta syytteeseen asettamista. Haastattelussa presidentti avasi näkemyksiään tilanteesta ja painotti, että käynnissä olevassa prosessissa on pohjimmiltaan kyse oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.
Lausunnossaan Trump palasi demokraattien aiempaan toimintaan häntä itseään kohtaan. Hän toi esiin, että nämä toimet kestivät useita vuosia ja käynnistyivät jo ennen hänen omaa virkaanastumistaan. Esimerkkinä tästä presidentti nosti esille Venäjään liittyvät puheet, jotka alkoivat kiertää julkisuudessa jo vuoden 2016 vaalikampanjan aikana. Trumpin mukaan häneen kohdistuneet tutkinnat ja syytteet olivat osa laajempaa kampanjaa, jota jatkettiin läpi hänen ensimmäisen presidenttikautensa.
Presidentti korosti vahvasti, että vastatoimissa ei ole kyse kostosta. Hänen mukaansa tällaisia poliittisesti motivoituja toimia ei kuitenkaan voida enää päästää jatkumaan. Trump esitti näkemyksensä, jonka mukaan radikaalit vasemmistopiirit eivät saa jäädä vastuuta välttelemään, vaan heidän on vastattava teoistaan.
Entistä FBI-johtajaa James Comeyta presidentti luonnehti haastattelussa suorasanaisesti likaiseksi poliisiksi. Trump huomautti, että useat tahot olivat olleet tietoisia Comeyn toiminnan luonteesta jo pitkän aikaa. Puheenvuoronsa lomassa presidentti muistutti myös omasta ensimmäisestä kaudestaan ja totesi sen toteutuneen täysimittaisesti, vaikka vastassa olivat erittäin haastavat olosuhteet.
Oikeusasiantuntija Jonathan Turley ennakoi laajaa äänestäjien katumusta – Demokraattien sisäinen valtataistelu uhkaa jumiuttaa kongressin lainsäädäntötyön
Oikeudellinen asiantuntija ja oikeustieteen professori Jonathan Turley on esittänyt tiukan arvionsa Yhdysvaltojen poliittisesta tulevaisuudesta demokraattien tuoreen vaalimenestyksen eli niin sanotun sinisen aallon jälkeen. Fox Newsin Hannity-ohjelmassa vieraillut Turley arvioi, että maassa on hyvin pian edessä laaja "ostajan katumus" (buyer's remorse), kun äänestäjät kohtaavat uuden poliittisen todellisuuden. Hänen mukaansa lainsäädäntötyön vääjäämättä jumiutuessa demokraatit tulevat siirtämään painopisteensä rakentavasta politiikasta erilaisiin komiteatutkintoihin, syytteisiin ja poliittisiin viraltapanoihin.
Turley nosti analyysissaan esille erityisesti demokraattien sisäisen dynamiikan ja sen vaikutuksen kongressin toimintakykyyn. Hän korosti, että puolueen vasemmistosiipi, erityisesti DSA-ryhmittymä (Democratic Socialists of America), tulee saamaan uuden vaalituloksen myötä suhteellisesti kokoaan huomattavasti suuremman vallan lainsäädäntöagendan sanelemisessa. Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä tällainen äärisiiven korostunut rooli johtaa Turleyn mukaan tilanteeseen, jossa puolueen ajamiin lainsäädäntöuudistuksiin ei yksinkertaisesti saada kerättyä riittävää äänimäärää maltillisten edustajien asettuessa poikkiteloin. Turley huomautti, että kongressin demokraattijohtajat, senaatin Chuck Schumer ja edustajainhuoneen Hakeem Jeffries, tulevat hyvin pian huomaamaan vasemman siiven tosiasiassa hallitsevan koko puolueen asialistaa.
Talouden osalta kansalaiset tulevat Turleyn arvion mukaan pian huomaamaan, että demokraattipuolue on tarjonnut kampanjassaan yllättävän vähän konkreettisia ja rakentavia ideoita taloustilanteen kohentamiseksi. Asiantuntija muistutti, että makrotasolla katsottuna Yhdysvaltain talous on itse asiassa kehittynyt varsin hyvin ja osoittanut resilienssiä, mutta yksittäisten kuluttajien arjessa tuntuvat kustannukset, aivan erityisesti bensiinin korkea hinta, muodostuivat lopulta näiden vaalien ratkaisevaksi kynnyskysymykseksi.
Koska demokraatit eivät Turleyn analyysin mukaan kykene tarjoamaan merkittäviä ja laajasti hyväksyttyjä ratkaisuja näihin arjen talousongelmiin, lainsäädäntötyö ajautuu väistämättä umpikujaan. Tämän edessä olevan poliittisen ruuhkautumisen eli gridlock-tilanteen seurauksena puolue joutuu etsimään muita keinoja aktiivisuutensa osoittamiseen. Turley totesi loppupäätelmänään, että kun alkuperäiset lainsäädännölliset tavoitteet kaatuvat äänien puutteeseen, demokraatit todennäköisesti suuntaavat energiansa ja resurssinsa poliittisten vastustajiensa loputtomiin tutkintoihin sekä erilaisiin erottamisprosesseihin.
Uusi raportti paljastaa: Lähes puolet Obamacare Medicaid -laajennuksen osallistujista ei täytä kelpoisuusehtoja – Verenmaksajille 32 miljardin dollarin lasku
Tuore raportti on nostanut valokeilaan laajat epäkohdat Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmässä, erityisesti Obamacare Medicaid -ohjelman laajennuksen piirissä. Tietojen mukaan peräti 9,2 miljoonaa ihmistä ei täytä liittovaltion asettamia vaatimuksia ohjelmaan osallistumiselle. Tämä luku vastaa lähes puolta kaikista ohjelman kautta etuuksia saavista henkilöistä, mikä herättää vakavia kysymyksiä sosiaaliturvan valvonnasta ja järjestelmän kestävyydestä.
Ongelmat keskittyvät raportin mukaan voimakkaasti tiettyihin osavaltioihin, joista pahimpina esiin nostetaan Kalifornia ja New York. Erityisesti Kaliforniassa tilanne on hälyttävä, sillä peräti 62 prosenttia osavaltiossa ohjelmaan osallistuvista ei täytä lakisääteisiä kelpoisuusehtoja. Raportti erittelee epäkelpoisuuden taustalla oleviksi syiksi sen, että osa henkilöistä ansaitsee liian paljon ollakseen oikeutettuja matalantuloisille suunnattuihin etuuksiin, kun taas merkittävä osa vastaanottaa etuuksia oleskellessaan maassa ilman laillisia papereita.
Talousvaikutukset ovat merkittäviä, sillä raportti korostaa järjestelmän väärinkäytösten maksavan Yhdysvaltain veronmaksajille jopa 32 miljardia dollaria vuosittain. Asiantuntijoiden mukaan osavaltioilla ei välttämättä ole aitoa poliittista tai taloudellista motivaatiota korjata tilannetta itsenäisesti, koska nykyinen järjestelmä mahdollistaa laajan resurssien jaon ja väärinkäytösten jatkumisen. Keskustelussa onkin vaadittu koko Medicaid-laajennuksen järjestelmän perusteellista puhdistusta ja kaikkien osallistujalistojen tarkkaa läpikäyntiä sen varmistamiseksi, että tuki kohdentuu vain lainmukaisille edunsaajille.
Fox Newsissä käydyssä laajassa analyysissä tilannetta luonnehdittiin sellaiseksi, joka vaatii välittömiä ja päättäväisiä toimia, jotta veronmaksajien rahat eivät enää valu väärinkäytöksiin. Paljastus on herättänyt Yhdysvalloissa vilkasta keskustelua julkisten sosiaaliturvajärjestelmien valvonnasta, tehokkuudesta ja siitä, miten vastaavilta vuodoilta voidaan tulevaisuudessa välttyä miljoonien kelpoisuusehtoja täyttämättömien henkilöiden kuormittaessa järjestelmää.
Presidentti Donald Trump määrää Crossfire Hurricane -tutkinnan tiedostot deklassifioitaviksi – Koko Venäjä-tutkinnan salaiset asiakirjat julkisuuteen
Presidentti Donald Trump on antanut virallisen määräyksen kaikkien liittovaltion keskusrikospoliisi FBI:n tiedostojen deklassifioinnista koskien Crossfire Hurricane -tutkintaa, joka tunnetaan yleisesti Venäjä-tutkintana. Tällä historiallisella toimella avataan julkisuuteen kaikki asianomaiset asiakirjat kyseisestä turvallisuusoperaatiosta. Operaation puitteissa viranomaiset tutkivat aikoinaan väitettyjä yhteyksiä Trumpin vuoden 2016 vaalikampanjan ja Venäjän välillä. Presidentin päätös merkitsee erittäin merkittävää askelta Yhdysvaltain poliittisen historian aiempien tapahtumien läpinäkyvyyden lisäämisessä ja tuo kaikkien nähtäville tutkinnan taustalla vaikuttaneet tosiasiat.
Päätöksen seurauksena edustajainhuoneen demokraattipoliitikon Adam Schiffin kerrotaan olevan tilanteesta erittäin huolestunut. Koko tutkinnan laajan taustakuvion yhteydessä on aiemminkin esitetty vakavia väitteitä siitä, että presidentti Barack Obaman hallinto olisi harjoittanut poikkeuksellista tiedustelutoimintaa vastapuolena olleena istuvana hallintona suoraan Trumpin vaalikampanjaa vastaan. Nyt kun kaikki tähän vyyhtiin liittyvät salaiset tiedot ja asiakirjat ovat tulossa laajaan julkisuuteen, päätös herättää valtaisaa keskustelua Yhdysvaltain poliittisen historian käännekohdista, vallan väärinkäytöstä sekä tiedustelupalveluiden roolista demokraattisessa yhteiskunnassa.
Norjan yleisradioyhtiö NRK paljastaa laajassa raportissaan Ukrainan energiakentän massiivisen korruptioskandaalin – Norja vaatii täyttä selvyyttä miljarditukiensa käytöstä
Norjan yleisradioyhtiö NRK on julkaissut perusteellisen uutisraportin, joka nostaa esiin vakavia epäkohtia Ukrainan korruptiotilanteessa. Raportin keskiössä on presidentti Volodymyr Zelenskyyn hallintokauden tähän mennessä suurin korruptioskandaali, joka kietoutuu erityisesti maan keskeisen energiakentän ympärille. Ukraina on historiallisesti tunnettu yhtenä Euroopan korruptoituneimmista valtioista, ja NRK:n tekemien paljastusten mukaan korruptio on päässyt leviämään laajamittaisella tavalla aina energiaministeriön ylimmälle tasolle asti. Koska kyse on valtionhallinnon kriittisestä sektorista, skandaali herättää laajaa kansainvälistä huomiota. Tapauksen keskiössä oleva energiaministeri Svitlana Hryntsiuk on julkisesti kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikollista tai lainvastaista toimintaan.
NRK:n ulkomaantoimittaja Fredrik Tombra raportoi tilanteesta suoraan Ukrainan Harkovasta (Kharkiv), jossa sodan aiheuttamien raskaiden tuhojen ja humanitaarisen kriisin keskellä energiakentän laaja korruptio on muodostunut merkittäväksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Raportissa nostetaan painokkaasti esille myös Norjan oma rooli avunantajana: Norja myöntää Ukrainalle kuluvan vuoden aikana sekä ensi vuodelle yhteensä huimat 85 miljardia Norjan kruunua erilaisena tukena. Norjalaiset viranomaiset ovat ottaneet tilanteeseen tiukan linjan ja korostaneet julkisesti, että heillä on ehdoton nollatoleranssi kaikenlaista korruptiota kohtaan, kun kyseessä ovat Norjan veronmaksajien varat. Viranomaiset vaativat Ukrainalta täyttä avoimuutta ja perusteellista selvyyttä siitä, miten yhteiset varat käytetään kriisin keskellä.
Newyorkilaisnaiselle selvisi äänestyspaikalla, että hänen nimissään oli jo äänestetty – Henkilöllisyyden todistamisen puute herättää vakavia kysymyksiä vaaliturvallisuudesta
New Yorkissa koettiin erikoinen ja vaaliturvallisuutta ravistellut tapaus tiistaina, kun nuori nainen saapui äänestyspaikalle antamaan äänistään. Paikan päällä hänelle kuitenkin ilmoitettiin yllätykseksi, että ääni oli jo annettu hänen nimissään. Koska New Yorkin osavaltiossa äänestäjiltä ei vaadita erillistä kuvallista äänestäjäkorttia tai henkilöllisyystodistuksen esittämistä äänestystilanteessa, nainen vahvisti omat henkilötietonsa virkailijoille pelkästään suullisesti, sillä hänen tietonsa olivat jo valmiiksi näkyvillä äänestystietokoneen näytöllä. Tilanteen ratkaisemiseksi hänen oli täytettävä erillinen valaehtoinen affidavit-äänestyslomake. Naiselle kerrottiin, että viranomaiset tulevat myöhemmin päättämään erillisessä prosessissa siitä, tullaanko hänen virallista ääntään lopulta laskemaan lainkaan mukaan vaalitulokseen.
Tapaus nostaa voimakkaasti esille laajempia kysymyksiä Yhdysvaltain suurkaupunkien vaaliprosessien turvallisuudesta, luotettavuudesta ja valvonnan puutteista tilanteissa, joissa henkilöllisyyden varmistaminen perustuu pitkälti pelkkään suulliseen vahvistukseen ilman vahvaa tunnistamista. Nainen päätti jakaa erikoisen kokemuksensa julkisuuteen videolla, jossa hän kuvailee tapahtumien kulkua suoraan kameralle kävellessään New Yorkin yöllisillä kaduilla vaalipäivän päätteeksi. Tämä yksittäinen tapaus korostaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka moni muu äänioikeutettu kansalainen saattaa kohdata täysin vastaavan tilanteen, jossa heidän äänioikeutensa on viety ilman, että heillä on ollut minkäänlaista mahdollisuutta havaita tai estää tilannetta etukäteen.
Saksan AfD-europarlamentaarikko Alexander Sell hyökkäsi rajusti Ursula von der Leyeniä vastaan: Syyttää komission puheenjohtajaa kansalaisten säästötilien tyhjentämisestä ja historiasta hämärähankintojen parissa
Saksalainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puoluetta edustava europarlamentaarikko Alexander Sell on ottanut poikkeuksellisen kovan ja suoran kannan Euroopan parlamentissa pidetyssä puheessaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniin. Sell nosti esille, että von der Leyen tarvitsee poikkeuksellisen suuren, jopa 800 miljardin euron summan Euroopan aseistamiseen ja puolustusrakenteiden vahvistamiseen. Puheessaan Sell toi esiin myös komission suunnitelmat ohjata eurooppalaisten yksityiset säästöt suoraan investoinneiksi. Vaikka komission puheenjohtaja kutsuu tätä kokonaisuutta virallisesti "säästämisen ja investointien unioniksi", Sell tyrmäsi termin täysin ja luonnehti sitä harhaanjohtavaksi etiketiksi. Hänen mukaansa kyseessä ei ole lainkaan säästäminen, vaan pyrkimys käyttää entistä enemmän kansalaisten omia rahoja, ja varsinaisena tavoitteena on tyhjentää kaikki Euroopan säästötilit pitkälti meneillään olevan Ukrainan sodan rahoittamiseksi.
Puheensa toisessa osassa Sell kruunasi arvostelunsa kertaamalla von der Leyenin kiistalaisen menneisyyden Saksan puolustusministerinä. Hän muistutti, että tuona aikana julkisia puolustushankintoja jaettiin niin sanotusti "pöydän alta". Saksan liittovaltion tilintarkastustuomioistuin totesi tuolloin avoimesti kyseessä olleen järjestelmälliset lain rikkomiset julkisissa hankinnoissa, joissa miljoonien eurojen julkisia varoja maksettiin suoraan ystävällisille neuvonantajille ilman minkäänlaista avointa kilpailutusta. Tilanteessa, jossa asiasta nousi valtava kohu ja Bundestag asetti tapauksen tutkintaan erillisen tutkintakomission, von der Leyen siirtyi pikaisesti lentokoneella Brysseliin, missä silloinen liittokansleri Angela Merkel otti hänet vastaan ja ylisti hänen työtään. Sell huomautti, että sama epäselvä toimintatapa ja avoimuuden puute jatkuivat myöhemmin koronakriisin aikana, jolloin solmittiin jopa 35 miljardin euron arvoiset rokotehankinnat pelkkien tekstiviestien välityksellä lääkejättien johtajien kanssa. Myös tässä tapauksessa eurooppalaiset syyttäjäviranomaiset ovat tutkineet menettelyjä, ja tapaukseen liittyvät keskeiset viestit ovat mystisesti kadonneet.
Undercover-video paljastaa New Yorkin vaalijärjestelyn heikkoudet: Vaalitoimitsija vahvistaa yhden henkilön voivan todentaa useamman samassa taloudessa asuvan äänioikeuden
Uusi, salaa kuvattu undercover-video on herättänyt laajaa huomiota ja herättänyt vakavia kysymyksiä Yhdysvaltain vaaliprosessin turvallisuudesta. Tallenne on otettu vaaliäänestyspaikalta New Yorkissa, ja sillä esiintyy vaalitoimitsijana toimiva nainen, joka pukeutuu tummansiniseen liiviin ja kantaa paidassaan virallista "äänestänyt"-tarraa. Videolla käydyssä keskustelussa käy ilmi huolestuttava käytäntö: tilanteessa, jossa perheenjäsenet tai samassa taloudessa asuvat henkilöt äänestävät, yksi henkilö voi vahvistaa tai todentaa useamman ihmisen äänioikeuden ilman tiukkaa, yksilökohtaista henkilöllisyyden todentamista.
Videolla kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka kyseinen vaalimenettely mahdollistaa sen, että järjestelmä luottaa pitkälti suullisiin ja yhteisöllisiin vakuutuksiin sen sijaan, että jokaiselta äänestäjältä vaadittaisiin yksilöllistä ja kiistatonta henkilöllisyystodistusta.
Tallenteen julkaissut taho ja videot sosiaalisessa mediassa jakaneet käyttäjät ovat kritisoineet menettelyä voimakkaasti. Kommenteissa katsotaan, että tällaiset löyhät ja haavoittuvat käytännöt saattavat osaltaan selittää odottamattomia vaalituloksia ja heikentävät kansalaisten luottamusta vaalien rehellisyyteen sekä prosessin yleiseen luotettavuuteen suurkaupungeissa.
Hillary Clinton ehdottaa Elon Muskin kutsumista kongressin kuulemiseen – armahdus poistaisi oikeuden vaieta
Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Hillary Clinton on ehdottanut, että teknologiavaikuttaja Elon Musk kutsuttaisiin kongressin kuulemiseen todistamaan, jopa siinä tapauksessa, että tälle myönnettäisiin armahdus. Clinton huomauttaa, että armahduksen saaminen poistaisi Muskilta mahdollisuuden vedota Yhdysvaltain perustuslain viidennen lisäyksen mukaiseen oikeuteen, joka takaa henkilölle suojan kieltäytyä todistamasta itseään vastaan.
Clinton esitti näkemyksensä Pivot-tapahtumassa. Valkoisessa nojatuolissa istunut entinen ulkoministeri puhui mikrofoniin ja korosti sanomaansa käsin elehtien. Hän totesi tilanteesta suoraan: ”So let them pardon Elon, and then let’s call him in and figure out what he has to say.”
Clintonin mukaan tällainen menettely olisi täysin perusteltu ratkaisu riippumatta mahdollisesta armahduksesta. Samassa yhteydessä huomioitiin, että vastaavanlaisia kongressin toimia on nähty aiemminkin. Esimerkkinä nostettiin esiin Anthony Faucin tapaus, jolloin vastaavaa lähestymistapaa ja kuulemismenettelyä kannatettiin laajasti.
Kotimaan turvallisuusministeriö on tunnistanut laajoja poikkeavuuksia Yhdysvaltain äänestäjäluetteloissa
Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusministeriö on tunnistanut yhteensä 250 000 ei-kansalaista, jotka on rekisteröity äänestäjiksi. Tämä luku koskee ainoastaan neljää osavaltiota: Kaliforniaa, Pennsylvaniaa, New Jerseytä ja Nevadaa. Samalla tuodaan esiin huomio siitä, että Yhdysvalloissa on näiden lisäksi 46 muuta osavaltiota, joiden osalta kokonaistilanne on syytä pitää mielessä kyseisiä lukuja tarkasteltaessa.
Viranomaiset ovat työskennelleet myös muiden proaktiivisesti toimivien osavaltioiden kanssa äänestäjätietojen läpikäymiseksi. Tämän yhteistyön tuloksena näiden osavaltioiden äänestäjäluetteloista on tunnistettu 28 000 ei-kansalaista. Lisäksi rekistereistä on paljastunut 400 000 sellaista henkilöä, jotka ovat edelleen virallisesti rekisteröityinä äänestäjiksi, vaikka he ovat todellisuudessa jo kuolleet.
Nämä toimet ja havainnot on toteutettu SAVE-ohjelman puitteissa, jossa on ollut proaktiivisesti mukana yhteensä 23 osavaltiota. Kyseiseen ohjelmaan osallistuneet osavaltiot ovat Georgia, Ohio, Tennessee, Texas, Pohjois-Carolina, Idaho, Alabama, Missouri, Louisiana, Kansas, Arkansas, Wyoming, Montana, Iowa, Florida, Etelä-Dakota, Indiana, Arizona, Etelä-Carolina, Utah, Nebraska, Michigan sekä lausunnon antajan omaksi hienoksi kotiosavaltiokseen kutsuma Oklahoma.
Kirjoittaja Aksu
Päivämäärä: 6.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti